sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Tässä olen minä

Tässä olen minä. Olen Laura lempinimeltäni Hassu, olen 25-vuotias vaimo, äiti ja bloggaaja. Olen myös tytär, sisko, lapsenlapsi, serkku, ystävä, miniä, käly, kaveri ja tuttu. Lähes vuosi sitten blogin nimeksi tuli Laura "Hassu", sillä blogi kertoo elämästäni. Oikeasti elämäni on tätä äitinä ja vaimona olemista, joten siksi blogi keskittyy perheemme asioihin. Minun elämä = meidän elämä. Minun "oman aikani" haluan viettää Pekan kanssa. Välillä toivoisin vielä enemmän parisuhdeaikaa. En ole koskaan viihtynyt yksin, en halua olla yksin enkä koe että minun tarvitsisi olla yksin. Mutta vaikka olen äiti ja vaimo niin olen tietysti minä, toisille Laura, toisille "Hassu". Olen aidosti yllättynyt ja iloinen siitä, että haluatte tutustua minuun. Haluan nyt blogisynttäreiden kunniaksi kertoa teille, kuka tai minkälainen minä olen blogin takana. 


Olen ihan tavallinen, mutta samalla hyvin epätavallinen. Olen vahva ja heikko. Olen taistelija, arka ja pelokas. Nälkäisenä olen kiukkuinen. Olen myös romantikko ja rakastan täysillä. En ole täydellinen, mutta yritän ja haluan olla hyvä ihminen ja toimia oikein. Haluan keskittyä elämässäni kivoihin juttuihin ja nauttia ihanista pienistä asioista arjen keskellä. Keräilen Muumimukeja, -kannuja ja -purkkeja, pidän myös Marimekon Siirtolapuutarha astioista. Ilahdun auringonpaisteesta, kesästä, lämpimistä päivistä, mansikoista, jäätelöstä, lumisista talvista ja joulusta. Pidän erityisen paljon lahjojen ostamisesta, minusta on mukava ilahduttaa toisia! Intohimoni ja harrastukseni on kirjoittaminen sekä valokuvaaminen.

Olen kulkenut pitkän matkan, mutta tässä minä nyt olen. Vasta 25-vuotiaana minulle on kunnolla valjennut se, että olen hyvä juuri tällaisena. En enää yritä olla kukaan muu. En yritä palata menneeseen. En enää toivo, että pääsisin eroon ominaisuuksistani. En enää murehdi asioita, mille en voi mitään.


Olen hyväksynyt sen, että olen herkkä, tunteellinen ja minulla on vilkas mielikuvitus. Olen välillä vainoharhainen ja analysoin liikaa. Olen hyväksynyt sen, että olen usein väsynyt ja nukun huonosti, en tule välttämättä enää koskaan nukkumaan hyviä yöunia. Olen hyväksynyt sen, että aina ei tarvitse jaksaa, kodin ei aina tarvitse olla siisti ja joskus voimme syödä eineksiä. Olen hyväksynyt myös sen, että pääni on täynnä ajatuksia. Joskus kivoja, joskus synkkiä ajatuksia. Mikä tärkeintä, olen oppinut keinon jolla saan käännettyä ne synkät ajatukset positiivisiksi. Ainakin vähäksi aikaa. Haluan keskittyä elämässäni kivoihin asioihin, jotta saisin pidettyä nämä synkät ajatukset pois mielestäni. Olen hyväksynyt ja ymmärtänyt sen, että jotkut asiat ovat minulle nyt vaikeampia kuin ennen, vaikka aina se ei aina ole helppoa. Välillä tarvitsen apua. Onneksi tiedän, että minun ei tarvitse pärjätä yksin.


Olen oppinut, että osa heikkouksistani onkin vahvuuksiani. Se, että olen herkkä, tunteellinen ja mietin paljon asioita ovat tehneet minusta haavoittuvaisen, mutta myös empaattisen. Se, että osaa asetua toisen asemaan tai edes ajatella miltä toisesta saattaa tuntua, on muovannut minusta paremman ihmisen. Haluan olla kiltti ja toimia oikein. En halua tahallani loukata ketään. Tiedän kyllä, en ole täydellinen enkä väitä ettenkö olisi koskaan loukannut ketään. Mutta sen tiedän, että minuun sattuu, jos jollain on vaikea olla. Välillä mietin liikaa muiden murheita, mutta haluan auttaa ja olla tukena niin hyvin kuin vain osaan. Tiedän sen, että välillä mietin liikaa myös omia murheitani.


Pelkään monia asioita ja panikoin välillä.  Pelot ovat tehneet minusta varovaisen ja minimoin riskit. Ne ovat auttaneet minua suojelemaan itseäni ja läheisiäni (Tiedätte kyllä mitä tarkoitan, en ole kuitenkaan mikään ylisuojelevainen), olemaan tarkka liikenteessä, kulkemaan varovasti rappusissa ja että muistan laittaa ovet lukkoon jne. Se tuo turvallisuuden tunnetta kun tekee asioita mistä on varma ja mitkä tuntuvat hyviltä. Pelot ovat tehneet jännällä tavalla minusta myös vahvemman ja rohkeamman, vaikka olenkin epävarma. Haluan voittaa pelkojani ja haastaa itseäni. Välillä poistun mukavuusalueeltani ja otan riskin kohtaamalla uusia tai pelottavia asioita. Haluan peloista huolimatta nauttia elämästäni. En anna pelkojeni ottaa valtaa minusta. En anna pelkojen hallita elämääni liikaa. Olen myös ymmärtänyt ja hyväksynyt että kaikkia pelkojaan ei voi eikä tarvitse voittaa. Olen onnellinen peloistani huolimatta.


Suuret tunteet ovat sekä rikkaus että riesa. Tuntuu että kaikki tunteet mitä tunnen ovat todella voimakkaita. Se on välillä rankkaa, varsinkin silloin jos suututtaa tai itkettää ja olen surullinen. Mietin ja pohdin paljon asioita ja monet asiat menevät minulla tunteisiin. Minun on vaikea unohtaa, jos minua tai läheisiäni on loukattu. Mutta pystyn kyllä antamaan anteeksi. Haluan uskoa siihen, että kaikissa on jotain hyvää.


Minulla on aina ollut todella voimakas rakkauden tunne perhettäni ja läheisiäni kohtaan. Mutta käsite rakkaus sai ihan uuden mittakaavan Pekan myötä. Rakastan ihan täysillä ja annan itsestäni kaiken. Olen lojaali ja romantikko. Osoitan rakkautta joka päivä. Teen selväksi kuinka paljon rakastan ja sanon sen joka päivä. En pidä Pekkaa itsestäänselvyytenä vaan olen hänestä kiitollinen joka päivä. Uskon meihin. Olen aina uskonut meihin. En osaa ajatella että joskus lakkaisin rakastamasta. Siksi minun on jotenkin helppo kirjoittaa tunteistani Pekkaa kohtaan. Tiedän, en voi puhua kuin omasta puolestani enkä voi ennustaa tulevaisuutta tai tietää mitä tulee tapahtumaan. Uskon vain niin vahvasti että tämä syvä rakkaus mitä tunnen, on tarkoitettu kestämään. Tämä voimakas rakkauden tunne on tehnyt minusta myös hyvän äidin. Kyllä. Olen hyvä äiti! Rakastan Helmiä ehdoitta, haluan, että hänellä on turvallinen ja ihana lapsuus. Haluan että Helmi on onnellinen ja toivon että hän pysyy terveenä. Äidinrakkaus on jotain sellaista mitä on vaikea selittää. Se on ääretöntä rakkautta, jota mikään ei voi horjuttaa. Vaikka kuinka olisi rankka päivä, vaikka en olisi nukkunut viikkoon ja kuuntelisin huutoa ja kiukuttelua koko päivän, rakastan silti. Ihan täysillä.


Rakkaus voittaa kaiken muun. Rakkaus ja tuki mitä olen elämäni aikana saanut, on tehnyt minusta juuri tällaisen. Tietyllä tavalla olen ikuinen optimisti. Olen huomannut sen, että on helpompaa, jos keskittyy elämässä niihin hyviin, kivoihin asioihin, vaikka se ei aina ole helppoa. Haluan nähdä elämässäni hyviä asioita. Haluan nähdä myös toisten elämässä hyviä asioita. Haluan keskittyä kivoihin asioihin ja nauttia niistä. Olen kiitollinen kaikista tärkeistä ihmisistä, hyvistä hetkistä ja kaikesta siitä rakkaudesta mitä olen elämäni aikana saanut. Osaan nykyään nähdä kaikki pienet kivat asiat arjen keskellä, osaan nauttia elämästäni. Olen kiitollinen, siunattu ja onnellinen. Sanon tämän jälleen, koska se on niin totta: Haasteista huolimatta olen onnellisempi kuin koskaan.

Tässä olen minä. Ja olen hyvä juuri tällaisena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡